Lunch @ Sunn

Ruotsissa asuva kaverini oli Suomessa viikon minikesälomalla ja vietimme juuri loppuneen viikonlopun yhdessä kaveriporukallamme. Perjantaista lauantai-iltaan nautimme Sipoon saariston maisemista mökkeillen, saunoen ja veneillen. Muistona ainakin auringon polttamat pandat aurinkovoiteen unohtuessa rannalle veneillessä.  Lauantai-illan kruunasi kaveripariskuntani tuparibileet. 

Perjantaina kuitenkin kävimme lounaalla uudistuneeseen Kiseleffin taloon avautuneessa Ravintola Sunnissa. Voin suositella lämpimästi. Hyvät maisemat Senaatintorille, nopea ja ystävällinen palvelu historiallisessa miljöössä. Seurueestani suurin osa otti kotiruokalounaan (9,50e) mutta itse päädyin kanasalaattiin (15,50e). Alkusalaatti ja leipä kuuluivat lounaan hintaan. Hyvän ruuan päälle vielä espressot ennen töihin paluuta ja tämä lounas venähtikin melkein kahdeksi tunniksi; onneksi on joustavat työajat. Ja palvelu ei siis ollut lainkaan hidasta, meillä vain riitti jutunaihetta. Uusien lounaiden lisäksi päätimme tulla uudestaan ainakin testaamaan paikan maukkaalta kuulostaneen brunssin joku viikonloppuaamu.

Ja jos aikaa olisi ollut enemmän olisimme varmasti käyneet tsekkaamassa samaan taloon avanneen, monen suositelleen Patisserie Teemu & Markuksen. Eli siis suunnaksi lounaalle Ravintola Sunn ja jälkiruuaksi Patisserie. Helsingissä riittää siis vielä monta testattavaa paikkaa..

Friends & Travel

Matkustelu on kivaa, yksin tai yhdessä. Enimmäkseen olen matkustellut yhdessä kaverieni kanssa tai niin, että matkustan paikkaan X tapaamaan siellä asuvaa kaveriani. Olen kuitenkin matkustellut pari matkaa aivan yksinkin. Molemmissa on puolensa.

Paris & Friends (copyright Sleepless in Helsinki)

Yksin voi nähdä ja kokea enemmän kuin porukalla. Voi itse suunnitella koko matkan ja toteuttaa sen oman kiinnostuksen ja aikataulun mukaan. Yksin tutustuu helposti uusiin ihmisiin; erityisesti toisiin yksin matkustaviin. Yksin matkustamissa on yksinäistä niin paljon kuin itse haluat sitä olevan.

Yksin matkustamisen ja yhdessä matkustamisen voi yhdistää kätevästi ottamalla matkakohteeksi kaupungin, maan tai kylän jossa asuu kavereitasi. Tutustut helpommin paikalliseen kulttuuriin etkä vain turistikohteisiin, tutustut helpommin uusiin ystäviin kaverisi kautta ja varmasti koet kaiken sen mitä sinun "tulisi" kokea. Kohteeseen voi tutustua yksin tai kavereidesi kanssa. Kavereidesi ollessa töissä tai koulussa, voit itse kulkea kaupungilla, shoppailla tai istua terassilla. Ja toisaalta kun he ovat vapaalla, voit viettää aikaa heidän kanssaan.  Plussana usein ilmainen katto pään päällä =)

Yhteinen matka hyvienkin ystävien kanssa voi olla raskasta; matkustelu tiiviisti yhdessä voi olla kovin erilaista mihin on tottunut heidän kanssaan kotioloissa. On suunniteltava ja toteutettava yhdessä. Ja vaaditaan kompromisseja siitä mitä tehdään, syödään ja millä budjetilla. Itse paljon matkustelleena olen tottunut kulkemaan ja asumaan ties minkälaisissa olosuhteissa ja olen oppinut tekemään kompromisseja, tästä on ollut paljon hyötyä reissuissa. Mielestäni mikään ei voitakaan matkustelua kaveriporukalla! Yhteiset roadtripit, Välimeren purjehdukset, laskettelureissut ja kaupunkiviikonloput ovat aina olleet erinomaisia kokemuksia. Ikimuistoisia reissuja muisteltavaksi vuosien saatossa. Matkustelussa ne kaverisuhteet lujittuvat vieläkin enemmän yhteen. Ongelma on vain se, että yhteistä aikaa matkusteluun tuntuu olevan yhä vähemmän..

Hot 'N' Humid

Helsingin kesä parhaimmillaan. Kuumaa ja kosteaa, ei voi valittaa =)

Lounas Vapianon terassilla, vilvoittelua toimiston ilmastoinnissa. Lenkillä koiran kanssa Eiranrannassa ja sikarit Caruselin terassilla. Tällaisia päiviä voisi olla lisää. Silti kaipaa pientä pulahdusta raikkaaseen meriveteen, ehkä turkoosiin sellaiseen. Ehkäpä huomenna voisi pakata simmarit mukaan ja suunnata jonnekin rannalle tai Stadikalle. Ex tempore vapaapäivä tiedossa... Life could be worse...

Kroatiassa

Photo: Sleepless in Helsinki

Sohva kolmelle, kiitos

Muutin nykyiseen asuntooni viime syksynä. Kaiken muun tarvittavan ja ei-niin tarvittavan hankin ja uusin samantien muutettuani. Vain sohva jäi harkintaan sillä vanhasta en siinä vaiheessa raaskinut luopua. Nyt olen kuitenkin päättänyt uusia tuonkin. Pitkähkö harkinta päättyi siihen, että olen päättänyt hankkia Furninovan kolmen istuttavan sohvan. Sellainen missä voi löhötä koko pituudellaan ja sellainen missä voi majoittaa vieraankin pariksi yöksi. Rahi löytyy jo niin en tarvitse divaani-osaa.

Laatu, kestävyys ja ajaton tyylikkyys; näitä haen. Furninovaan päädyin osin siksikin, että kyseinen sohva löytyy vanhempien kesäasunnoltakin. Suomessa merkkiä saa ainakin Vepsäläiseltä ja "halpismallia" myös Kodin1:stä. 

Niin ja haluan mustan sohvan ehdottamasti. Ja nyt kun noita kuvia katselin, tarvitsinkohan matonkin sohvan eteen? Tosin olen itselleni perustellut maton hankkimatta jättämistä sillä, että haluan parketin esiin...

Photos: Furninova

Yksiö keskustasta?

Nykyopiskelija haluaa tilavan yksiön keskustasta. No, miksei haluaisikaan nuhjuisen opiskelijasolun sijaan. Tästä samasta aiheesta juttu tämän päivän Taloussanomissa. Mikä olisikaan sen mukavampi kuin makea kämppä Helsingin ydinkeskustasta lähellä viihdettä, palveluja sekä opinahjoja. Helsingissä se ei vaan oikein toimi; hinnan lisäksi keskustakämppien tarjonta ei vastaa lainkaan kysyntää. Pieniä, hinta-laatusuhteeltaan sopivia asuntoja ei vaan löydy kaikille opiskelijoille. Muualla maassa tilanne on onneksi helpompi ja asumistuki tukee oikeastikin todella hyvin. 

Suomalaiset haluavat asua yksin omassa rauhassa (ainakin moni meistä). Soluja tai kommuuneja kammoksutaan. Yksiöiden kysyntää helpottaa kuitenkin se, että moni suomalainen muuttaa varhain seurustelukumppaninsa kanssa yhteen. Kaikille ei silti löydy täydellistä kämppää kantakaupungista. Mielestäni Suomeen pitäisi tuoda enemmän kimppakämppäasumisen kulttuuria. Harva asuu yksiöissä Euroopan tai maailman suurkaupungeissa. Asunnot jaetaan kämppisten kanssa; etuna sosiaalisuus ja suuremmat yhteiset tilat. Olen vieraillut monessa kimppa-asunnossa eri puolilla maailmaa ja usein tulee sellainen fiilis, että haluaisin muuttaa sinne itsekin. Yksityisyyttä saa kuitenkin omasta huoneesta, mutta koskaan ei tarvitse olla yksin. Yhdessä syödään, juhlitaan, katsotaan tv:tä ja puidaan päivän asiat. Suurkaupungeissa kämppiksistä tulee hyviä ystäviä. Toki kämppisvalinta ei aina osu kohdilleen.  Itse olen kuitenkin asunut "onnellisesti" koko opiskeluaikani tilavasti yksin; en tosin aina keskustassa mutta lähettyvillä. Ja asun tällä hetkelläkin. Mutta jos saisin päättää, niin täydellisen yksiön sijaan valitsisin mieluummin täydellisen kimppakämpän.

Puolivälissä

Kesä alkaa olla puolivälissä, ainakin Suomen kesä. Nopeasti se on ainakin mennyt. Ei hirveästi ole ehtinyt olla paikoillaan, illat ja viikonloput ovat täyttyneet after workeista, puistopickneistä, mökkiviikonlopuista, illallisista, rantalöhöilystä. Ei montaa hetkeä ole yksin tarvinnut viettää, siitä voin olla kiitollinen. Syksymmällä sitten on taas aikaa päivittää blogia aktiivisemmin ja palata taas säännöllisen urheilun pariin; nyt olen ehtinyt käymään vain kerran ehkä kaksi kertaa viikossa urheilemassa. 

Viime viikonloppu kului niin nopeasti, etten ehtinyt oikein edes kotona käydä. Lauantain sain juhlistaa kaverini häitä mahtavassa kesäsäässä (tosin tummassa puvussa tuli hieman kuuma). Onneksi juhlat pidettiin saaristossa jossa kuumaa päivää viilensi mukavasti merituuli. Seuraavat viikonloput kuluvat myös saaristossa mökkeillen, tämän kesän ei toivoisi koskaan päättyvän.

Photo: Sleepless in Helsinki

Tourists don't know where they've been, travelers don't know where they're going

By Paul Theroux. Yksi lempisanonnoistani. Itsekin tunnen olevani enemmän matkustaja kuin turisti. Matkustan paljon, haluan nähdä ja kokea paljon. Kulttuureja, kaupunkeja, uusia paikkoja, ystäviäni. Tehdä uusia ystävyyksiä. Kerätä muistoja. 

NYC

Joskus joku voisi luulla minun matkustavan matkustamisen takia; tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tällä hetkellä minulla on tarkka suunnitelma missä ja koska aion matkustaa seuraavan puolen vuoden aikana. Tästä johtuen tuo sanonta ei ehkä pidä juuri nyt paikkaansa minun kohdallani. Toisaalta en koe itseäni millään lailla turistiksi; kammoan turistipaikkoja yli kaiken ja matkustaessani turistikaupungeissa yritän aina tekeytyä paikalliseksi tai expatriaatiksi. Lentokentällä olen kuin kotonani. Nousuja ja laskuja tulee vuodessa parisen kymmentä. Eräs kaverini kirjoitti jokin aika sitten facebook statuksekseen onnen olevan sitä, että on seuraava lentolippu aina sähköpostissa. En tiedä tekeekö kolmekaan lentolippua minua onnellisemmaksi. Minut tekee onnelliseksi kaverieni näkeminen pitkästä aikaa tai tiedossa oleva laatuaika kaveriporukalla. Seuraavat kolme matkaa ovat nyt varattu, kaksi vajaan viikon kaupunkimatkaa ja yksi parin viikon Välimeren valloitus. Näitä odotellessa voi nauttia Suomen kesästä kaikessa rauhassa ja matkustaa sitten syksymmällä.

Photo by Sleepless in Helsinki.

Brothers Reunited

Finally. Pitkään se kesti, mutta nyt ovat taas kaikki kolme veljestä yhtä aikaa Suomessa. Harvinaista, mutta sitäkin mahtavampaa. Tämä oli yksi niistä syistä miksi halusin siirtää omat kesälomani vasta syksymmälle ja pysyä kesän Helsingissä. Veljeni asuvat vuorotellen ulkomailla ja itsekin ennen asuin. Nyt keväällä toinen veljistäni palasi Helsinkiin opiskelemaan ja toinen tuli lomalle heinä-elokuuksi. Lisää täytettä kesäiltojen ja -viikonloppujen ohjelmaan!

Video & Photos: Brothers

How To Say No?

Olen viime aikoina tapaillut yhtä naista ja ollut muuten vain useissa "tilanteissa" joissa olen tutustunut uusiin tyttöihin. Mitään sen vakavampaa näistä ei ole kehittynyt, mutta taas olen kasvanut ja oppinut uutta. Tai ainakin näin toivon. 

Usea hyvä ystäväni seurustelee tai on seurustellut vuosiakin. Viime aikoina olen jotenkin tuntenut painetta löytää taas joku rinnalleni... vaikken välttämättä itse haluaisikaan sitoutua juuri tällä hetkellä. Viimeinen tapaus on aivan tuore. Olin parin kaverin kanssa viettämässä iltaa. Mukana oli kaverini tyttöystävän hyvä ystävä jonka kanssa en koko illan aikana juurikaan vaihtanut montaa sanaa; ei vain iskenyt kipinä. Illan myötä huomasin kuitenkin hänen tuijottavan useaan otteeseen minua silmiin. Myöhemmin kaverini yritti saada minua ottamaan läheisempää kontaktia tähän naiseen; olin kuitenkin iskenyt silmäni aivan toiseen kohteeseen... ilta jatkui ja seuraavana päivänä kaverini soitti ja kertoi tyttöystävänsä kaverin olleen ilmeisesti kovinkin ihastunut minuun tuon illan jälkeen ja käski minun heti soittaa tytölle tapaamista varten. Mitä tehdä? En ollut lainkaan kiinnostunut hänestä, olinko antanut kuitenkin vääriä signaaleja, mitä tehdä nyt jottei tyttö loukkaantuisi? Miten sanoa ei? Tein jokseenkin raukkamaisesti ja en ottanut yhteyttä. Onko pakko jos ei oikeesti kiinnostanut?

Pari kaveriani on jo pitkään yrittänyt saada minua yhteen yhden tytön kanssa jonka olen tuntenut jo usean vuoden. Aluksi olinkin kiinnostunut tästä ja näimme usein. Olimme ja olisimmekin olleet ulkopuolelta katsoen täydelliset toisillemme; tausta, koulutus, elämäntilanne, luonne ja tulevaisuudensuunnitelmat. Mutta tämä ei riittänyt minulle. Jossain vaiheessa jättäydyn kuitenkin taustalle, muutin pois Suomesta ja sitten hänkin muutti pois Suomesta kun itse tulin takaisin. Kiinnostukseni lopahti alun jälkeen. Välillämme ei koskaan ollut sitä kipinää; en etsinyt itselleni ulkoisesti täydellistä parisuhdetta. Se jokin puuttui. Tai näin perustelin itselleni. Olemme nähneet yhä säännöllisesti ja huomaan tytön olevan edelleen kiinnostunut minusta. En kuitenkaan halua häntä loukata ja aloittaa enää jotain vakavampaa jossa en voisi olla sitoutunut. En usko kipinän syttyvän enää.  Haluaisin pysyä ystävinä, mutta huomaan hänen haluavan enemmän. Jättäytyäkö taka-alalle vai hypätäkö ulkoisesti täydelliseen suhteeseen? Ei, olen päättänyt olla luovuttamatta... kai the one vielä löytyy.

Photos: Gant

Sunny Lunch - terassilounas Helsingissä

Toimiston ilmastointi puhaltaa täysillä, ulkona olisi hellesää. On lounastauon paikka ja näin hyvillä keleillä lounaan söisi mieluiten ulkona terassilla. Suomen terassikulttuuri on valitettavasti kovin juomapainoitteista mutta onneksi Helsingissä on nykyään vaihtoehtoja missä nauttia lounas ulkona, lokkien taistellessa samoista suupaloista. Vielä en ole kuitenkaan löytänyt täydellistä lounasterassia, mutta kesää vielä on onneksi jäljellä ja vinkkejä lounasterasseista metsästetään aktiivisesti. Tähän asti lounasporukkamme on katsastanut terasseja omalta lounasreviiriltämme joka rajoittuu lännessä Fredaan, etelässä Espaan, pohjoisessa P-ja E-Rautatiekaduille ja idässä Krunikkaan. Toimisto on Stockan maastossa. Hyvällä säällä ei kuitenkaan haittaa kävellä pidemmällekään, hyvän ruuan ja terassin takia tietenkin.

Kuva: La Latina, Madrid

Tässä muutamia vinkkejä:

Vapiano

Aurinkoinen terassi, ei tuule usein. Ei lokkeja ja hyvin tilaa. Plussana hyvä ruoka, miinuksena houkutin ottaa olunen ruokajuomaksi =)

Empire Plaza
Aurinko paistaa, ruoka maistuu ja tilaa terassilla.

Briossi

Rauhallisella Kalevankadulla, auringossa. Hyvä salaattilounas.

Loiste

Aurinkoinen terassi, joskin voi olla tuulinen. Paikkoja rajoitetusti, kannattaa taktikoida saapumisaikaa. Kesäisin "vain" kattava salaattibuffa lounaaksi. Joskus kovin hidas tarjoilu.

Cafe Lasipalatsi

Ok kotiruoka, aurinkoinen terassi joko Manskun meluun tai varjoisempi terassi Lasipalatsin laiturilla. Kannattaa välttää ruuhka-aikoja; hidas linjasto ei vedä.

Bravuria

Aurinkoinen terassi, ja viimein myös lounashintaan pastoja.

Kiasma

Voi valita varjoisen tai aurinkoisen osan terassia. Mahtava ruoka ja palvelu. Ei auki maanantaina.

Teatteri

Runsas salaattilounas varjoisella terassilla. Usein ruuhkainen. 

Meze Point

Runsas, mutta jokseenkin päivästä toiseen sama lounasbuffa. Varjoinen terassi.

La Famiglia

Varjoinen terassi vilkkaalla kävelykadulla. Hyvä ruoka.

Amarello

Aurinkoinen terassi. Runsas, muttei kovin erikoinen ruoka. Sporien äänet voivat häiritä.

Memphis Kamppi

Varjoinen terassi, osittain hidas palvelu. Kuitenkin tuhti lounas.

Photo: Copyright by Sleepless in Helsinki

Nightless Nights - Gotta Love Them!

Juhannus oli ja meni. Jälleen kerran loistoaikaa hyvässä seurassa kaverini perheen maaseutuasunnolla. Tällä kertaa juhlimme keskikesän juhlaa hyvinkin monikulttuurisessa seurassa; edustettuna oli 8 kansallisuutta ja kolme mannerta. Kaikki kuitenkin Suomessa syystä tai toisesta jo joitakin vuosia asuneita kavereitamme. Juhannuskokko, sauna, uinti, mölkky, hyvä ruoka ja juoma, värikkäitä keskusteluja aamunkoittoon asti, aurinkoinen ilma koko viikonlopun (sääennusteet olivat niin väärässä, onneksi), pari hyttystä, vuoden 1998 Trivial Pursuit Genus -painos, näistä oli tämän vuoden juhannus tehty. Viime vuonna se meni Barcelonassa, missä lie ensi vuonna. Nyt vain voimia keräämään  seuraavaa viikonloppua varten.

 (copyright: Sleepless in Helsinki)

Vaikea uskoa, että kello on 00.15 tässä kuvassa =)

Man Must Dance

Tanssimalla naisten sydämiin?  Vietin viime vuonna pari viikkoa Kuubassa, lomaillen Karibian auringosta ja mojitoista nauttien. Näiden ohessa keräännyimme aina illan hämärtyessä, kaupungista tai kylästä riippuen, paikalliseen Casa de la Musicaan ihailemaan lattarirytmejä. Yksi seurueen naisjäsenistä osaa tanssia salsaa (tai ainakin Suomen tasolla voi sanoa osaavan) ja olikin usein kuubalaisten miesten vietävänä. Itse en salsaa osaa lainkaan tanssia vaikka kuinka yritin perusaskelia kerran ottaa Havanan Maleconilla kuubattarien opastuksella; lähinnä sain vain nauravia katseita ja torven tööttäyksiä ohikulkijoilta. 

Reissu oli loistava ja Kuuba mahtava maa. Hampaankoloon jäi kuitenkin jotain painamaan. Kuubaa ei voi kokea tanssimatta. Päätinkin, etten palaa maahan ennen kuin osaan edes tyydyttävästi tanssia. Pari kertaa olen käynyt salsa-clubeilla Helsingissä (ollen melkein aina ainoa suomalainen mies), mutten varsinaiselle kurssille ole vielä uskaltanut. Aion kuitenkin ottaa ratkaisevan askeleen ja varata itselleni paikan ensi syksynä jollekin alkeiskurssille. Pari viikkoa sitten kävin Ravintola Club Havannassa illallisella ja paikan omistaja mainitsi klubin muuttavan heinäkuussa Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmaan isompiin tiloihin. Näissä tiloissa olisi kuulemma tarkoitus järjestää myös salsa - after workkejä joihin kuuluu perusafterimeiningin lisäksi myös opetusta. Olisiko tässä ensi askel minulle lajiin. Kuubaan haluan kuitenkin takaisin taas joskus, ja aion pitää kiinni lupauksestani.

Photos: Sleepless in Helsinki

Hyttysten syömänä

Hangover 3. Viimeinkin selvitty kaverin 2.5-päiväisestä polttariviikonlopusta kotisohvalle ja keräämään voimia juhannusta varten. Onneksi näitä polttareita ei vielä niin montaa ole vuodessa; ei kunto kestäisi. Poikaporukassa aina sattuu ja vaatetuksen ei tarvitse olla viimeisen päälle. Tärkeintä on rennonhauska yhdessäolo. Muun polttariohjelman ohessa olimme 2 yötä mökillä hyttysten syömänä ja piipahdimme iltaisin tsekkaamassa mökkipaikkakunnan elämänmenoa. Nähtävää ja koettavaa kuudelletoista kaupunkilaispojalla. Ja varmasti ihmeteltävää myös mökkipaikkakunnan asukkaille =)

GQ ehdottaa tällaista jätkäporukan road tripille, miksei myös mökkireissulle?

Photos: GQ

Kallista shoppailua

Sveitsiläinen kaverini oli Helsingissä vajaan viikon ja eilen istuimme iltaa kaveriporukalla maailmaa parantaen. Kevyemmän jutustelun ohessa puheenaiheet pyörivät lähinnä maailmankaupassa, yliopisto-opiskelussa, EU-politiikassa, Suomen politiikassa, ja business-etiikasta aina moneen hyvinkin filosofiseen kysymykseen. Ja... nämä eivät olleet kuivia keskustelua vaikka voisikin kuvitella =)

Kaverini asui jokin vuosi sitten Helsingissä ja siksi nähtävyyksien yms. sijaan käytti aikansa lähinnä ystäviensä tapaamiseen mutta mainitsi käyttäneensä yhden päivän pelkkään shoppailuun. Ja syykin selvisi; Helsingissä on halpaa... halpaa siis sveitsiläiselle. Tuoreen ECA Internationalin tekemän tutkimuksen Helsinki nousi sijalle 13 maailman kalleimpien kaupunkien joukossa. Listalla jolla NYC on vasta 44. sijalla. Mutta, sveitsiläiset kaupungit kaikki top-kympissä. Tämä selittynee vielä heikolla eurolla suhteessa Sveitsin frangiin. Hänen mukaansa samojen ketjujen vaatteet olivat Helsingissä n. 20-30% halvempia kuin kotimaassaan. Päälle vielä sekin fakta, että sveitsiläisten käteen saama palkka "verojen" jälkeen on reilusti meidän suomalaisten palkkaa suurempi. Eli he voivat elää täällä, tai oikeastaan melkein missä vaan tahansa maailmaa "herroiksi". Kai se kalleus on vaan suhteellista...

Seoul sijalla 22.

Paras paikka asua?

Taas meille suomalaisille annetaan aihetta ylpeyteen! Monocle-lehden vuoden 2011 ratingissa pääkaupungimme Helsinki pääsi ykkössijalle: Most Liveable City. http://www.monocle.com/QoL-2011/ Well done!

Helsinki is on a roll. Pisteitä tulee alhaisesta rikollisuudesta, terveellä tasolla olevasta työttömyysasteesta ja maailmanluokan koulutusjärjestelmästä. Myös kaupungin ruokakulttuuria sekä yrittäjyys-ja innovaatioympäristöä kehutaan.

flip flop flip flop

Jälleen yksi mahtava kesäviikonloppu takana. Säät ovat todellakin suosineet ja iho saanut kesäpäivetyksen. Skumppaa puistossa, mojitoja toimistokemuissa, baarihyppelyä Punavuoressa, kuumaa hiekkaa ja virkistävää merituulta biitsillä, biletystä Kappelissa (free entrance opiskelijoille ennen 23h!). Ja tähän päälle vielä upeiden kaverien seura. Tästä on hyvä kesäviikonloppu kaupungissa tehty. Seuraavat kolme kuluvatkin mökkeillessä.

Kaupungin kuumat kesäkadut ovat vallanneet flip flop äänet. Pitäisiköhän tilata uudet flip-flopit?

Photos: Havaianas

Miesten ulkonäköpaineista

Ulkonäköpaineita miehillä? Suomessa? Talouselämän numerossa 21/2011, artikkelissa otsikolla "Ulkonäköpaineet syövät miestä" käsitellään näitä paineita; mitä tekee mies, kun työelämässä pitää näyttää entistä paremmalta? Tämä artikkeli sinäänsä oli suht vanhaa kamaa naistenlehti-tasolla. Mutta aihe itsessään herätti minussa kiinnostusta.

Itsekin liike-elämässä toimivana tiedostan ulkonäön merkityksen. Mutta en usko, että meillä Suomessa asian laita on vielä kovinkaan merkittävä. Ulkonäköpaineet kohdistuvat valitettavasti yhä suurimmaksi osaksi naisiin. Mutta paineet kasvavat koko ajan, ja fakta on se, että pelkillä tiedoilla tai sosiaalisella älykkyydellä ei yksinomaan pääse pitkälle; koko paketin on oltava kuosissa. Liike-elämässä et pärjää enää Dressmannin ei-istuvalla satasen puvulla. Liike-elämän eri aloilla toimiva miespuolinen ystäväpiirini satsaa entistä enemmän rahaa muotiin, liikuntaan, ruokavalioon sekä myös kosmetiikkaan. Hampaat on hoidettu, parturissa käydään jopa pari kertaa kuussa, puvut teetetään Italiassa, opiskeluajan mikropizzat ovat vaihtuneet superfoodiin. Miesten ulkonäköpaineet ja nuoruuden ihannointi eivät varmastikaan tule vähentymään tulevaisuudessa, päinvastoin. Kilpailu työmarkkinoilla sekä businessmaailmassa kasvaa ja koko olemuksen on oltava kunnossa. Mielestäni kaikki lähtee omasta asenteesta ja itsevarmuudesta. Se säteilee työhaastattelussa tai asiakastapaamisessa.

Talouselämän kuusi, jokseenkin laimeaa, vinkkiä ulkonäköpaineisiin:
1. Puhu! Juttele muiden miesten kanssa asiasta
2. Keskustele naistenkin kanssa. Nainen kantaa mukanaan tuhansien vuosien kokemuksia siitä, miten ulkonäköpaineista huolimatta voi elää hyvää elämää.
3. Kysy neuvoja ammattilaisilta: partureilta, pukeutumisneuvojilta jne. Jos paineet tai kompleksit riivaavat, turvaudu terapeuttiin tai psykiatriin.
4. Vapauta itsesi vatvomasta sitä, mitä et voi tai halua muuttaa. Ulkonäkö muuttuu sitä paitsi koko ajan tekipä sille jotain tai ei.
5. Nauti siitä, mistä pidät ulkonäössäsi.
6. Kehitä sisäistä itseäsi ja anna sisältä kumpuavan säteilyn näkyä ulos.

(Photo from Flickr)

At the office - w/ MVIO

Aurinko paistaa ja lämpötila lähenee hellerajaa. Katselen toimiston ikkunasta miten kaupunki nauttii kesäsäästä puistoissa ja terasseilla. Työhuoneen ilmastointi pauhaa täysillä. Paleltaa. Onneksi oma loma on vielä edessä, onneksi on vielä monta (toivottavasti aurinkoista) kesäviikonloppua. Ja onneksi tiedän, etten ole ainoa joka katselee aurinkoa ikkunalasin takaa. Mitähän sitä laittaisi huomenna päälle töihin?

Photos: MVIO

Uusi "pikaruokaketju" Helsinkiin

Lopultakin. Nimittäin saksalaislähtöinen Vapiano avaa ensi perjantaina Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmaan. Ketjun ravintoloita on todella monessa maassa (lähimmät Tallinnassa ja Stokiksessa), ja nyt siis myös meidän suomalaisten ulottuvilla. Pastaa, pizzaa ja muuta italialaista "pikaruokaperiaatteella". Itseasiassa Kampissa jokin aika sitten avannut S-Ryhmän Bravuria on suhteellisen halpa kopio Vapianosta eli samanlaisella logiikalla mennään molemmissa. Vapiano on vaan omasta mielestä todella paljon tasokkaampi ja viihtyisämpi. Toivottavasti myös Helsingin Vapiano jatkaa samaa linjaa mitä olen havainnut sen ravintoloissa vieraillessani ja asuessani Keski-Euroopan maissa. 

EDIT: Lounas testattu aurinkoisella terassilla! Ruoka oli hyvää, palvelu iloista. Ensimmäisenä päivänä henkilökunta sekä asiakkaat hieman hukassa joten kannattaa varata aikaa varsinkin lounas aikaan. Miinusta hanaveden puuttuminen! Pizzoissa kesti ilmeisesti myös todella kauan, pastanhan saa käteen heti. Pastojen hinnat 7.50-11e.

Kuvat: Vapiano

I Got A Feeling...

... että tästä kesästä tulee loistava! Helsinki, helsinkiläiset (ja muut täällä oleskelevat) ovat heränneet eloon. Eilen ei meinannut millään riittää motivaatiota toimistossa istumiseen ja näytön tuijottamiseen. Toimistolta piti nopeasti karata aurinkoon; ensin pikapiknikille Ruttopuistoon ja sieltä LeBonkiin Mixtecin kesäjuhliin tsekkaamaan miten alkoholialan ammattilaiset juhlivat =) . Tämä helatorstain vapaapäivä tuli todella tarpeeseen ennen tiukkaa duuniputkea. Chillailua hyvien kaverien kanssa puistossa koko aurinkoisen päivän.. näkyvänä muistona pandat kasvoille.

Huomenna olisi tarkoitus mennä hankkimaan uusia, kesäisen casuaaleja vaatteita töihin. Saisikohan DKNY:n miesten mallistoa Suomesta...?

(Photos DKNY & Sleepless in Helsinki)