Sunday, May 22, 2011

Mikä pelastaisi Helsingin yöelämän?

Helsingin yöelämä on jo pitkään ollut laskukierteessä. Kalliit hinnat eivät houkuttele juhlijoita käyttämään rahaa yökerhoissa, vaan nousu iltaan haetaan etkoilta. Tätä ovat viime aikoina mananneet monet lehdet; viimeksi Talouselämä nyt perjantain numerossaan. Sen mukaan yökerhojen businesta syövät etkoilun lisäksi bilettäjien siirtyminen brunsseille. Kavereita ei tavata yökerhon melussa vaan pitkällä aamiaisella hyvässä seurassa. Noh.. varmaan osaksi totta, että brunssien suosio kasvaa kasvamistaan, mutten usko niiden olevan erityinen syy yökerhojen laskukierteelle; brunssin ideahan osin on olla vaan, syödä hyvin ja nauttia hyvästä seurasta muistellen edellisiltaa...

Club Answer, Seoul. Copyright: Sleepless in Helsinki

Eli turha siis ehkä syytellä yökerhobusineksen kannattamattomuutta brunssien suosion kasvulla. Syitä on varmasti paljon muita, ja erityisesti juuri tuohon etkokulttuuriin ja kallistuviin hintoihin liittyen. Etkot ovat mielestäni yleensä se paras kohta illassa; yökerhossa seurue hajaantuu ja promillet kohoavat usein turhan korkealle. Suomessa ollaan menossa nopeasti kansainväliseen kulttuuriin juuri tässä, että yökerhoihin hakeudutaan mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa; vain tanssimaan ja ehkä juodaan enää se pari. Samoin on monessa maassa. Mutta erona on se, että todella monessa maassa tämä tanssiminen saa jatkua aamun koittoon. Ruotsissa sen sijaan yökerhoihin ei pääse humalassa, vaan on esitettävä mahdollisimman skarppia jotta Stureplanin ovimies päästää sisään; etkoja ei siis oikein voi pitää samalla lailla kuin Suomessa. Ja silloin jos ja kun Stureplanin yökerhojen ovi aukeaa niin juomaa ostetaan sitten koko rahalla, ja lasitkin pesetetään shampanjalla...

Eikä Helsingin yöelämä muutenkaan ole viime aikoina enää kovinkaan sytyttänyt allekirjoittanutta; olen ollut liian monta kertaa samoissa tai samanlaisissa paikoissa. Onneksi matkoilla saa vaihtelua tähän. Joka maassa on omanlaisessa kulttuuri; Suomessa se on turhan pitkään ollut humalahakuinen as cheap as possible - meno. Silloin tällöin tulee kuitenkin fiilis, että ollaan menossa parempaan suuntaan. Mutta meistä asiakkaistahan se kuitenkin loppujen lopuksi on kiinni.

Mietteitä vain. Itse vietin lauantai-illan hyvässa seurassa olutravintolassa istuskellen ja sunnuntain Dylanin brunssista sekä Arabianrannan auringosta nauttien.




No comments:

Post a Comment